Lasitalon kuplasta ei pitäisi kiviä heitellä
Kansainvälisen sanonnan mukaan lasitalossa asuvan ei pitäisi heitellä kiviä.
Suomen laajalevikkisimmälle sanomalehdelle ei riitä itse nimitetyn holhoojan rooli oikean ajattelun opettajana yhteiskunnallisissa kysymyksissä – sen on rehvasteltava haltuunsa vuodetulla materiaalilla seurauksista piittaamatta ja kiviteltävä Suomen turvallisuudesta virkavastuuta kantavia asiantuntijoita mitätöimällä heidän arvioitaan ja työtään.
Toisen sanonnan mukaan ylpeys käy lankeemuksen edellä.
A-studiossa 18.12.2017 vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perusteli, miksi Helsingin Sanomat halusi julkaista Suomen sotilastiedustelua koskevan artikkelin tai artikkelisarjan: valottaakseen tätä vaiettua ja salattua yhteiskunnan toimintoa lukijoille, jotta nämä ymmärtäisivät paremmin kokonaisuutta tiedustelulainsäädännön tullessa uusittavaksi lähiaikoina.
Jos tämä oli tarkoitus, mitä todennäköisimmin Helsingin Sanomat olisi voinut päästä kaikille osapuolille edullisempaan ja ennen kaikkea yhteiskunnalle turvallisempaan lopputulokseen tekemällä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Lehden syytöksen mukaan puolustusvoimat ei kuitenkaan tiedota ollenkaan sotilastiedustelusta, vastoin muissa maissa noudatettua käytäntöä, vaan antaa siitä korkeintaan "sumuttavaa" tietoa.
Helsingin Sanomat oli jotenkin päässyt käsiksi salassapidettävään tietoon, johon sillä ei ole oikeutta, ja päätti käyttää sen tarjoamaa tilaisuutta toimia asiassa täysin omilla ehdoillaan, piittaamatta viranomaisista ja antamatta näiden vaikuttaa "toimituksen ulkopuolelta", mikä tuntuu olevan kunnia-asia. Lopputuloksena on kirjava keitos varhaisnuorison seikkailukirjallisuuden Pertsa ja Kilu -genren tyylilajia toimituksen sankariteon paisuttelussa tämän ohittaessa kaikki esteet: "ikuisia vaitiolositoumuksia", kuinka "sotilaspoliisit, suo ja sotilaskoira pitävät ulkopuoliset nyt aiempaa loitompana", "Tiellä Viestikoekeskukselle eli entiselle Viestikoelaitokselle on ankaria varoituksia" – nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin!
Autenttisuudella mässäillään: lähikuva pöytäkirjasta, jossa on sutattu punakynällä sanaa "Tikkakoskelle", esitellään raporttien yksityiskohtia leuhkasti niiden punaisin leimoin salaisuuden asteesta – "katsokaapas kaikki, mitä meillä on!".
Eihän siinä mitään: sille, joka ei ole aihepiiristä niin kiinnostunut että alkaisi varta vasten tekemään Wikipedia-hakuja, sisällössä on toki uutisiakin. Harva meistä on tiennyt, että lentävän "hankittavan järjestelmän tulee pystyä havaitsemaan, paikantamaan ja tunnistamaan sekä samanaikaisesti seuraamaan kohdeorganisaation käyttämiä viesti- ja tutkasignaaleja (1,5 MHz – 40 GHz). Pystyäkseen seuraamaan määritettyjä kohteita lentävän signaalitiedustelujärjestelmän tulee pystyä seuraamaan samanaikaisesti vähintään sataa taajuutta". Lukijat ovat varmasti todella kiitollisia näistä välttämättömistä tiedoista, ja oikein pitää ihmetellä, kuinka ilman niitä onkaan pärjätty tähän asti saatikka ymmärrettäisiin tulevaa tiedustelulainsäädäntöä.
A-studiossa Kaius Niemi vähätteli lehden julkaisemien tietojen olevan harmittomasti jo ikivanhoja, vuosien takaisia – vastoin parempaa tietoaan:
"Maaleja osoittava ilmatiedustelukone on tärkeä osa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen huippusalaista Finstar-A-hanketta. Vaikka Puolustusvoimat puhuu ulospäin viattomasta ”valvontajärjestelmästä”, hanke tarkoittaa ilmatiedustelun, valvonnan ja maalinosoituskyvyn kehittämistä uudenlaisen iskukyvyn tasolle."
"Samalla iskukykyä parantava, tunkeutumiskykyinen tiedustelu ja maalin osoittaminen ilmasta ovat täysin uusia Viestikoekeskuksen tuottamia palveluita Puolustusvoimille".
Casa-signaalitiedustelukoneiden miehistöt varmasti kiittävät Hesaria siitä, kuinka se kailottaa tämän kaikille naapurimaiden ilmavoimille.
On surullista, miten Kaius Niemi ei kyennyt muuhun kuin kiistämään asiantuntijoiden varoitusten aiheellisuutta piittaamattomuudessa turvaluokituksista, inttämään toimituksen omalla harkinnallaan tietävän nämä asiat paremmin ja palvomaan pyhää lähdesuojaa, joka estää häntä tekemästä yhteistyötä aiheutetun vahingon rajoittamiseksi minimiinsä ja estämään suomalaisten turvallisuuden välillistä vaarantamista vielä jo aiheutettua enempää.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kertoi ohjelmassa, miten visusti ensimmäiseen ja toiseen turvaluokkaan luokiteltu materiaali otetaan lukemisen jälkeen pois jopa niiltä valtionjohdon huipulla toimivilta, jotka asemansa vuoksi ovat oikeutettuja ja velvoitettuja perehtymään niiden sisältöön.
Nyt HS:n toimituksen hallussa on luvattomasti salaista materiaalia, jonka määrää ei kerrota, eikä kukaan kerää sitä pois. A-studiossa Kaius Niemi ilmoitti pokkana, että sen tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Väite joutuu erikoiseen valoon lehden free lance -toimittajan, artikkelin toisen kirjoittajan Laura Halmisen tietoturvaoperaation johdosta, jossa jälkien peittelemiseksi tehty tietokoneen vasarointi aiheutti kellarissa tulipalon ja johti jälleen uudeen juonen käänteeseen, erityiseen kotietsintään takavarikkoineen mahdollisen todistusaineiston turvaamiseksi rikostutkijoille.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että erityinen kotietsintä oli perusteltu. "Hyvin merkityksellinen ja poikkeuksellinen" on yleinen arvio siitä sopasta, jonka HS sai kehitettyä Suomen lehdistöhistoriassa tähän mennessä ylittämättömällä kohelluksellaan, jossa ei näy pienintäkään merkkiä juristien tarkoittamasta tehokkaasta katumisesta. Johtavassa markkina-asemassa olevalla sanomalehdellä on näköjään siihen varaa, vaikka vanhemmat lukijat muistavat haikeina vielä Hesarin niiltä laatulehden ajoilta kun sitä vielä toimittivat Lehtimiehet isolla alkukirjaimella.
Tämän varttuneemman lukijan muistikuvan mukaan Lehtimiehet isolla alkukirjaimella tunnettiin monestakin asiasta, mutta laatujournalismi ei ollut se päällimmäinen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lehtimiehet
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en puhukaan osakeyhtiöstä, vaan Sanomalehtimiehistä, arvostamastani ammattikunnasta sen toimiessa länsimaisen journalismin periaattein, ja Päätoimittajista isolla P.llä.
Kas vain, enpäs hoksannutkaan tuota konnotaatiota…
Ilmoita asiaton viesti
”…, jossa jälkien peittelemiseksi tehty tietokoneen vasarointi aiheutti kellarissa tulipalon ja johti jälleen uudeen juonen käänteeseen, erityiseen kotietsintään…”
https://www.pirkanblogit.fi/2017/harri_rautiainen/…
Ilmoita asiaton viesti
Harri pitäisikö sinustakin vasaran käyttöoikeudesta vaatia ”tulityölisenssi”?
PS: Mulla on musta peukalo kun ei ollut lisenssiä!
Ilmoita asiaton viesti
Laura Halmisen tietokoneen vasarointi panee epäilemään, että hänen koneensa kovalevyllä on ollut salaiseksi luokiteltua tietoa salaamattomana. Mitään muuta järkevää selitystä tuolle kovalevyn tuhoamisyritykselle on vaikea löytää. Ja se, että Hesari antaa free-lance toimittajan pitää kotonaan läppärillään salaisia tietoja luettavassa muodossa kestoo kyllä lievästi sanottuna melkoista leväperäisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Et kai luule, että kovalevyn vasarointi aiheutta tulipalon, josta tulee kovasti savua ja siksi on aiheellista kutsua palokunta paikalle. Tyhmempää selitystä harvoin kuulee.
Ilmoita asiaton viesti
Uskottavampi palstakeskusteluissa kuultu selitys tulen sytyttäjästä onkin oikosulkuun mennyt akku. Mutta tietoturvaa Hesarin standardeilla varmistettaessa ei vasarankaan osumatarkkuus ehkä ole parhain…
Ilmoita asiaton viesti
En luule enkä ole sellaista sanonutkaan. Hannu tuossa sanoikin sen todennäköisen savuajan ja palolähteen-. Litiumioniakut kun eivät kestä vasarointia ja vaurioitunut akku kehittää kovan kuumuuden.
Ilmoita asiaton viesti
HS:n päätoimittajan vakuuttelema kuva tietojen julkaisemisen ja säilyttämisen vakaasta harkinnasta ja mahdollisten seurasten arvioinnista, käy kovin huonosti yhteen sen kanssa että panikoitunut toimittaja hakkaa läppäriään kellarissa vasaralla saaden aikaan savua siinä määrin että soittaa palokunnan paikalle.
Uskooko joku että kovo oli kryptattu? Farssiahan tämä osuus tarinasta on, ja vakaa harkinta ja arviointi lähinnä panikointia ja hyperventilointia.
Ilmoita asiaton viesti
Hesari paljasti nyt korttinsa. Minulle henkilökohtaisesti se oli pettymys mutta en kaipaa Hesaria jos sen toimittajat katsovat, että sananvapauteen kuuluu julkaista erittäin salaiseksi luokiteltua tietoa kaikelle kansalle (ja samalla tietenkin koko maailmalle).
Jos HS toimitus katsoo että tämä on oikein, harkitsen vakavasti luopumista ko. median tilaamisesta. Minusta Hesari on väärässä.
Ennen tilauksen peruuttamista odotan kuitenkin miten Hesarin hallitus reagoi tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa olet ainoa noin ajatteleva. Jotenkin tuli sellainen kuva Niemen esiintymisestä illan ohjelmassa, ettei hänen ”kaaliinsa” mennyt vieläkään perille teon vakavuusaste.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmassa on kirjoitettu kilometreittäin tiedustelun organisointiin, strategiaan, taktiikkaan, historiaan ja tekniikkaan liittyviä kirjoja, jotka ovat kenen tahansa saatavissa.
Jos Hesari olisi halunnut aidosti ja laadukkaasti valottaa tiedustelulainsäädäntöön liittyviä taustatekijöitä, se olisi voinut rakentaa tästä maailmalta saatavasta julkisesta materiaalista kattavan ja asiantuntevan kirjoitussarjan. Toki se olisi vaatinut perusteellista paneutumista tiedustelun maailmaan. Siinä ei pelkällä lähdemateriaalin copy – pastella olisi pärjätty.
Nyt kuitenkin Hesari meni siitä missä aita oli matalin ja liukui käsiinsä saaman salassa pidettävän materiaalin sieltä täältä kaivetun tiedon julkaisemisella keltaisen lehdistön kastiin. Samalla se aiheutti Suomen puolustusvoimille, poliisille, oikeuslaitokselle, eduskunnalle, ylipäällikölle ja hallitukselle ylimääräistä työtä ja päänsärkyä. Kun muutenkin Suomessa resurssit ovat vähissä.
Puolustusvoimat joutuvat nyt selittelemään muiden ystävällismielisten maiden tiedusteluorganisaatioille, miten tässä näin pääsi käymään ja pyrkimään palauttamaan uskottavuuden luottamuksellisten asioiden salassa pitämisestä.
Mieleen nousee kysymys siitä, miten tämä Hesarin juttu edistää sanan vapautta ja avaa tiedustelulainsäädännön ymmärtämystä kansalaisille ?
Ilmoita asiaton viesti
1)Jos asiakirjassa lukee tai on leima ”Erittäin salainen” , asiakirjan tietojen julkaisu lehdessä on jo kättelyssä lain vastainen.
2) Asiakirjan tietojen luovuttaminen/vuotaminen on yhtä lailla lain vastainen
On siis kaksi lain vastaista asiaa yhtä aikaa HS:ssä tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
–1)Jos asiakirjassa lukee tai on leima ”Erittäin salainen” , asiakirjan tietojen julkaisu lehdessä on jo kättelyssä lain vastainen.
Minkä lain perusteella?
Ilmoita asiaton viesti
22 §
”Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.”
”Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Ilmoita asiaton viesti
Puolustusvoimia ei ole listattu em. laissa viranomaiseksi, jota tämä laki koskee.
Kyseisen lain 1 luvun 1, 2 ja 3§ ovat merkityksellisimmät.
Siviilihenkilöä ei käsittääkseni voi rankaista tämän lain nojalla, mikäli hän luovuttaa vaikkapa lehdistölle esim. roskakorista löytämiään viranomaisen salassa pidettäviä asiakirjoja.
Mikäli asiakirjat varastetaan esim. viranomaisen valvotusta ja lukitusta tilasta tai tietoteknisesti murtamalla, on kysymys jo täysin eri rikoksesta.
Sen sijaan laki velvoittaa viranomaista valvomaan, että sen asiakirjat ovat siltä osin salattuja, kuin lainsäädäntö edellyttää ja että salassa pidettävää tietoa ei luovuteta kuin niille, jotka tiedonsaantiin ovat oikeutettuja. Edelleen laki velvoittaa säilyttämään salattua tietoa siten, ettei tieto päädy vääriin käsiin esim. asiakirjojen leväperäisen säilyttämisen johdosta. (vaikkapa jättämällä paperit lojumaan pöydälle)
Muutoin viranomaisen asiakirjat ovat julkisia.
Lain 24 pykälässä on tyhjentävä lista asioista, jotka viranomaisen on salattava.
Laissa on myös mielenkiintoinen yksityiskohta. Puolustusvoimia ei ole erikseen kirjattu viranomaiseksi, mutta 24§ kohta 10 koskee maanpuolustusta koskevia asioita. Kohta lienee laissa siksi, että maanpuolustusta koskevia salassa pidettäviä asiakirjoja näkevät muutkin viranomaiset, kuin sotilasviranomaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Rikoslakia sovelletaan myös HS-caseen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/188900…
Ilmoita asiaton viesti
Rikoslaki 38 luku lienee ainoa, josta saattaa löytyä rangaistuspykälä HS-caseen Helsingin Sanomien osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuten ole rikoslain ainoa luku, jota tähän asiaan voidaan soveltaa. Tähän tapaukseen sovelletaan 12. luvun 7. pykälää:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/188900…
”7 § Turvallisuussalaisuuden paljastaminen
Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Oikeus tulee päättämään, kuultuaan kumpaakin osapuolta, mitä tarkalleen ottaen tapahtui. Kuitenkin salaiseksi luokitellun puolustusvoimien materiaalin joutuminen ulkopuolisten tahojen haltuun on aina hyvin huolestuttavaa. Omasta mielestäni tämän rikoksen maksimirangaistusta pitäisi pidentää kuuteen vuoteen, joilloin lähdesuoja tämän rikoksen suhteen voitaisiin lain mukaan murtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen Lain, riittääkö vai tarvitsetko tarkemman tiedon?
Ilmoita asiaton viesti
Hesari järjesti nyt meille kaikille sivutoimenaan aikamoisen juridiikan oppitunnin koetellessaan tahallaan sen rajoja, miten pitkälle avoimessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa saa mennä jos käyttää röyhkeästi sananvapauden turvaksi säädettyä erityisasemaa lain edessä.
On paljonpuhuvaa, miten median kuplasta maailmaa katsovat pöyristelevät hengästyksiin asti sitä, kuinka tavatonta, poikkeuksellista, ennenkuulumatonta (plus leegio kaikenlaisia kauhistelun superlatiiveja) onkaan siinä, kuinka nyt toimivat tasavallan presidentti, puolustusministeri, poliisi, puolustusvoimat ja kaikki muut tahot, jotka pyrkivät suojaamaan yhteiskuntaa tietovuodon tuhoilta.
Hesarin osuus nähdään vain, ellei suorastaan sankarina, niin uhrina, jota poloista nyt säälimättömästi vainotaan ”vapauksia rajoittavien” pahojen instituutioiden toimin. Ei tule kuuloonkaan, että kauhukakaran lailla häiriköivässä hölösuu-Hesarissa mitään vikaa nähtäisiin. Pahiksia ovat pöyristelijöiden mielestä nyt vain niiden lakien soveltajat, joilla pyritään estämään vahingonteko sille yhteiskunnalle, joka varautuu toimimaan pahojen päivien moodissa. Meidän sukupolveltamme puuttuu oma kokemus poikkeusoloista, ja sen kyllä huomaa.
A-studion juontajan, Marja Sannikan kunniaksi on kyllä sanottava, että hän ei käsitellyt Kaius Niemeä kollegiaalisuuden silkkihansikkain, vaan ammattimaisesti hiillosti häntä siinä kuin ketä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ylelle, Alma Medialle ja MTV:lle tilaisuus on tietenkin herkullinen.
Avauksessa mainitusta ”kunnia-asiasta” kaikki journalistit ovat kuitenkin yhtä mieltä. Sisältöpäätöksiä ei tosiaan hyväksytä ”toimituksen ulkopuolelta”. Tämä merkitsee, että niitä ei tee välineen omistaja. Suhde lakeihin ja viranomaisiin on toinen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin kommentissani eilen, että meillä on pienen maan ongelma, jossa on ”valtioita valtiossa”. Hesari tuntuu olevan vertauskuvallisesti ”valtio valtiossa”. Tämän päivän jatkojuttu kertoo, että vähät välitetään Isänmaan edusta. Uusia tiedustelulakeja ei olla säätämässä huvin vuoksi. Niitä ollaan säätämässä maamme ja kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. On ollut tietoa julkisuudessa, että tälläkin hetkellä on seurannan alla noin 350 henkilöä, jotka saattavat aiheuttaa ikävyyksiä maassamme. Juurihan saimme lukea, miten CIA auttoi Venäjää. Siinä estettiin todella suuren mittaluokan terrori-isku Pietarissa. Putin kiitti avusta Trumpia.
Tämän päivän Hesarista voi toisen artikkelin yhteydessä lukea:
”Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää tutkinnan aloittamista aiheellisena. Hän arvioi, että kun tapausta tutkitaan nimenomaan turvallisuussalaisuuden paljastamisena, kyse ei ole tavanomaisesta sananvapaus- tai lähdesuoja-asiasta.”
On äärimmäisen tärkeää selvittää, että tärkeällä paikalla ei toimi ”myyrää” tai että ei olla peräti siinä tilanteessa, jossa vieras valtio heiluttaa ”tahtipuikkoa.”
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin – ”valtio valtiossa”. On hämmästyttävää nähdä tämänkin päivän lehdestä, kuinka HS:n entisten ja nykyisten päätoimittajien tasolla saakka ollaan täysin kuurosokeita sille, mitä vahinkoa edesvastuuttomasti ja mielivaltaisesti käytetty, hyvistä syistä salaiseksi määrätty tieto voi levitettynä aiheuttaa maan edulle. Itseriittoisesti pidetään toimitusta itseään kaikkivoipaisena arvioimaan sellaisia asioita, joihin sen oma ymmärrys ja kompetenssi ei kerta kaikkiaan riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän mahtaisi olla ”tavanomainen” lähdesuoja-asia? Lähdesuojan voi murtaa, jos on kyse rikoksesta, josta voi saada kuusi vuotta vankeutta. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen ei sellainen ole.
Pidän hyvinkin vakavana asiana, että maan viranomaisissa on kekkeruuseja, jotka paljastavat tällaisia turvallisuussalaisuuksia. Hienoa, että HS julkisti tämän totuuden. Jos vielä joku ammattilainen poliisista löytyy, vuotaja tietenkin selviää toimittajilta kysymättä.
Olen tähän asti kannattanut mahdollisimman yksityiskohtaista tiedustelulakia, koska siinä voitaisiin määritellä täsmällisesti viranomaisten valtuudet ja niiden valvonta. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että nykyisiäkään valtuuksia ei hallita.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tapauksessa venäläisiä pahiten ärsyttää? Ei sinänsä Suomen itsestään selvä tiedustelu, vaan ”kehtaaminen” puhua avoimesti Venäjän tiedustelemisesta kavahtamatta ollenkaan asiaan kytkeytyvää suurvallan arvovaltaa.
Polina Kopylova valottaa sitä ansiokkaasti: http://polinakopylova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247…
Ilmoita asiaton viesti
Tapaus osoittaa vain sen, ettei sotilas- ja siviilitiedustelulle pidä antaa yhtään lisää oikeuksia vakoilla meitä, koska ne eivät voi pitää kuitenkaan saamiaan tietoja salassa. Tiedustelijoiden joukossa on taatusti myös epärehellisiä, jotka voivat käyttää tietoja omaksi hyväkseen varsinkin, kun ottaa huomioon henkilökunnan alhaisen palkkatason.
Toinen ongelma on se, että meitä on vakoiltu jatkuvasti laittomasti. Tämä toiminta tulee jatkumaan riippumatta uuden tiedustelulain sisällöstä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedustelijoiden joukossa on taatusti myös epärehellisiä, jotka voivat käyttää tietoja omaksi hyväkseen varsinkin, kun ottaa huomioon henkilökunnan alhaisen palkkatason.”
Kerrotko, mitä tämä voisi olla käytännössä?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin yksinkertaista! Meillä on paljon esimerkkejä identiteettivarkauksista ja pankkitunnusten varkauksista. Nettiliikenteen seurannalla tämä on täysin mahdollista eikä edellytä edes minkäänlaista hakkerointia.
Ilmoita asiaton viesti
Varkaat ovat kuitenkin tällöin toimineet ilman kenenkään valvontaa. En voi uskoa, että tiedustelutoimintaa suunniteltaisiin naiivin hyväuskoisesti laiminlyöden perusasioita oman väen valvonnasta. On vaikea ajatella, että esimerkiksi Viestikoekeskuksessa kukaan tietojärjestelmiin kirjautunut pääsisi toimimaan sieltä käsin netissä jättämättä aina omista liikkeistään lokitiedostoja, joita ei itse pääse peukaloimaan ja jotka herättävät valvojien huomion – narahtaminen olisi satavarmaa.
Myös pankit siirtyvät vaikeammin murrettaviin suojauksiin. Millä esimerkiksi hakkeroitaisiin tunnuslukulaite, joka arpoo koodit kullekin istunnolle jokaisen merkittävän tapahtuman ehdoksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Myös pankit siirtyvät vaikeammin murrettaviin suojauksiin. Millä esimerkiksi hakkeroitaisiin tunnuslukulaite, joka arpoo koodit kullekin istunnolle jokaisen merkittävän tapahtuman ehdoksi?”
Eivät nämä koodit ole oikeasti satunnaisia vaan perustuvat laskenta-algoritmiin, joka voidaan murtaa! Hyvin toimi suojaus esimerkiksi vakoilun huippumaassa USA:ssa Snowdenin salaisten asiakirjojen kopiointeja vastaan!
Ilmoita asiaton viesti
Laskenta-algoritmissa pankin palvelimen softa heittää asiakkaan näytölle koodin, josta tunnuslukulaite puolestaan generoi omalla algoritmillaan sen tunnusluvun, jonka on jälleen oltava yhteensopiva palvelimen odottaman vastauksen kanssa. Miten algoritmin voisi murtaa yhden istunnon aikana ilman pääsyä sekä palvelimelle että tunnuslukulaitteelle?
En tunne Snowdenin toimintatapaa, mutta ymmärtääkseni hän toimi organisaatiossa sisältä päin ja sai tietojärjestelmiin lailliset käyttöoikeudet, joita hän sitten käytti väärin. Miksi ei narahtanut heti lokitiedostoista, en voi tietää, mutta jostakin hän lopulta narahti – tietääkö kukaan tarkemmin?
On syytä olettaa, että Suomessa on otettu opiksi muidenkin tekemistä virheistä sikäli kun niistä on kerrottu. Nyt tehdyn valvonnan virheen luonnetta emme tällä hetkellä tiedä, eikä sitä yksityiskohtaa varmaan tulla julkisesti kertomaan myöhemminkään.
Ilmoita asiaton viesti
Juristeristen spekulaatioiden asemesta mielenkiintoisempaa olisi selvittää miksi HS ryhtyi juuri nyt sananvapauden sankariksi. Mitä sellaista on tapahtumassa, että a) juuri tämä uutinen oli julkaistava ja b) mitä muuta hautuu sen alla?
Normaaliahan meillä on hyökätä viestintuojan kimppuun ja unohtaa sisältö. Silloin kannattanee katsoa kuka hyötyy.
Nyt ensimmäisenä tätä jupakkaa ovat aasinsiltojensa kautta hyödyntämässä ne jotka haluavat poliisille ja armeijalle laajempaa vakoiluoikeutta. Etunenässä ja -rintamassa presidentti, puolustusministeri, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
Toisaalta presidentinvaalikeskusteluissa oltiin juuri pääsemässä kaivelemaan istuvan presidentin tekemisiä meidän EMU-kytkennässämme ja muissa EU-intrigeissä. Nyt sen sijaan hän pääsee esiintymään jämäkkänä ylipäällikkönä joka ei näyttäne pahalta eräiden potentiaalisten äänestäjien silmissä.
Luulenpa sylttytehtaan löytyvän noista suunnista. Unohtamatta tietenkään HS:n omaa rapistuvaa journalistista mainetta johon moinen skuuppi ja ratsastaminen sananvapauden airueena sopinee vallan mainiosti.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Hesarin on ollut tarpeen levitellä Suomen sotilastiedustelun löydöksiä ja teknisiä speksejä tilatulle kalustolle? Ei kai tiedustelulainsäädännön uusimisen ymmärtäminen lukijoilta niiden tietämistä edellytä. Ainakin Venäjällä nyt tiedetään, miten paremmin suojautua niiltä tiedustelun keinoilta, joita Hesari mainostaa. Niin tai näin, se on täysin tarpeetonta ”lukijoiden palvelemiselle”, mitä keppihevosena käytetään.
Ilmoita asiaton viesti
Luin kyseisen artikkelin äsken Hesarin sivuilta, jossa se on nyt kaikkien luettavissa. Ensimmäiseksi minulle paistoivat silmiin ”erittäin salainen” ja ”salainen” -leimat. Kyseinen artikkeli viittaa jatkuvasti salaisiin asiakirjoihin eri muodoissa, joten on varmaa, että toimittajilla on ollut hallussaan salaista materiaalia, jota he ovat artikkelissa paljastaneet. Se käytännössä todistaa, että he ovat syyllistyneet tietoisesti turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
Googlen työkaluista pystyy määrittämään julkaistujen dokumenttien aikavälin. Kyseisessä artikkelissa puhutaan tiedustelujärjestelmä Finstar-A:sta ja sen spekseistä eli toisin sanoen mihin se järjestelmä, joka on maksanut yli 200 miljoonaa euroa, pystyy.
Jos Googlen avulla pistää viimeiseksi etsintäpäiväksi 14.12.2017, niin Google EI löydä artikkeleita Finstar-A -tiedustelujärjestelmästä. Jos viimeiseksi etsintäpäiväksi pistää 15.12.2017, niin Google löytää Helsingin Sanomien artikkelin. On oletettavaa, että ulkomaisilla tahoilla saattoi olla jonkin verran tietoa tästä järjestelmästä, mutta se tieto oli luultavasti hajanaista ja siinä saattoi olla myös vääriä oletuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Finstar-A on mainittu ainakin maanpuolustus.net -keskusteluissa jo 2010. Ainakin Yahoo ja DuckDuckGo löysivät. Ehkä kannattaa joskus käyttää muitakin hakukoneita? Käyttämällä enemmän aikaa kuin pari minuuttia saattaisi löytyä muutakin.
P.s. Google tunnusti jokin aika sitten filtteroivansa hakutuloksia myös poliittisilla syillä m.m. syrjiäkseen eräitä tiettyjä lähteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta tästä blogistani ei syntyisi sellaista vaikutelmaa, että pidän Hesaria läpimätänä: eihän sentään siitä ole kyse.
Kyllä edelleenkin Hesarilla on keskeinen asema Suomen johtavien tiedotusvälineiden kärjessä ja lehden palveluksessa on valtava määrä journalistista ammattitaitoa.
En pidä HS:n tavasta valikoida aiheitaan ja ”kasvattaa” lukijoitaan ns. pedagogisen journalismin missiolla, jonka valtuutusta en ymmärrä; sen politiikasta suodattaa mielipiteet uutiskeskusteluihinsa ja opettaa kädestä pitäen aikuisia lukijoitaan ideologisesti ”oikeaan ajatteluun” en pidä lainkaan länsimaisen journalismin periaatteiden mukaisena.
Lähden siitä, että median tehtävä on uutisoida totuudenmukaisesti ja kattavasti relevantteja tosiasioita – sen jälkeen, on kokonaan lukijan eikä lainkaan toimituksen asia tehdä niistä johtopäätökset. Uutisaiheiden relevanssi ei saa määräytyä toimittajien ideologisten mieltymysten pohjalta niin, että palkittaisiin myötäsukaisella julkisuudella ns. edistettäviä asioita ja mustamaalattaisiin toimittajien mieltymysten vastaisia tai jätettäisiin ne vaille huomiota.
Mutta onhan Hesarissa toki kattavasti paikkansa pitävää tietoa, hyvin kirjoitettuna ja kuvitettuna, enkä viitsi tilausta peruuttaa siksi että sen toimituspolitiikka ajoittain tympäisee.
* * *
Nyt nuorelta vastaavalta päätoimittajalta pettää harkinta pahan kerran, ja hän on yksinkertaisesti liian kypsymätön ja itsepäinen ottaakseen onkeensa sen, mitä kaikki vastuulliset vaikuttajat parhaansa mukaan yrittävät saada hänet ymmärtämään maamme edun kannalta. Mitään hatunnoston arvoitta sankaruutta en tässä murkkuikäisen itsepäisyydessä näe, saatikka jotakin Pulitzer-palkinnon arvoista journalistista hohtoa vahingonteossa omalle maalle vain saadakseen hehkutella sensaationkäryisillä paljastuksilla.
No, ainakin hänelle on tarjottu kunniallista tietä lopettaa vandalismi ja palata vastuulliseen työtapaan. Oikeus arvioi aikanaan, antaako tapaus aihetta seuraamuksiin. Mitä aiheutettu vahinko on tähän mennessä ja miten se vielä laajenee ennen kuin tämä tivoli päättyy, sitä ei osaa vielä arvioida kukaan.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden noloin ohjelmanumero on kuitenkin käsillä vuoden loppupäiviksi, sen voinee jo tässä vaiheessa todeta; aplodeja ei todellakaan tee mieli antaa.
Ilmoita asiaton viesti
Päätoimittajan temppu tuli Sanoman pääomistajalle, Antti Herlinille kalliiksi. Osake romahti yli 9% eilen.
Ilmoita asiaton viesti
Hesari luo uutta oikeuskäytäntöä: jos ajan ylinopeutta, viranomaisten on näytettävä, miten ajoni vaaransi liikenneturvallisuutta
Ilmoita asiaton viesti
Hiukan koominen yhteensattuma on tuo, että Puolustusvoimat on Hesarin mukaan antanut signaalitiedustelun järjestelmälleen saman Finstar-nimen kuin oli eräällä takavuosien terveydenhuollon potilastietojärjestelmällä.
Suomessa IT-alan lahjakkaimmat tekevät peliohjelmia, vähiten lahjakkaat potilastietojärjestelmiä. Niiden esteradan kaltaiset käyttöliittymät ja kaatumatauti tekevät lääkärien työstä äärimmäisen turhauttavaa ja vievät potilaskontakteissa monikertaisen ajan verrattuna vanhanaikaisiin paperikertomuksiin (olkoonkin, että sähköisessä potilastietojärjestelmässä olisi parhaimmillaan etuja jos se toteutettaisiin lääkärin työn eikä laskutettavan bugien parsimisen ansaintalogiikalla toimivien järjestelmätoimittajien ehdoilla). Ei sitten millään ilveellä asiassa kuunnella käyttäjiä, koska hankinnoista päättävät aina ne, jotka eivät asiasta ymmärrä saatikka itse koskaan käytä noita sudeksi syntyneitä tekeleitä.
Ilmoita asiaton viesti