*

Kysymyksiä ja kommentteja maailman menosta Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Suomalaisillako ”ei ole varaa” itsensä puolustamiseen?

  • Suomalaisillako ”ei ole varaa” itsensä puolustamiseen?

Elämme parhaillaan Euroopan historiassa epävakaata murrosaikaa, Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi eikä kukaan voi tietää tässä vaiheessa, mihin se jatkossa johtaa. Raaka voimapolitiikka ja ampuminen tappamisen tarkoituksessa raskaillakin aseilla on tätä päivää vain 1500 kilometriä Helsingistä eteläkaakkoon, vaikka meitä vuosia niin kauniisti rauhankasvatettiin ja monet uskoivat jo 1990-luvulla lopullisen rauhan puhjenneen luullessaan demokratian, oikeusvaltion ja markkinatalouden orastavan Venäjällä.

Runsaat puolitoista vuotta sitten Eurooppa sai julman herätyksen toisenlaisilla pelisäännöillä toimivaan raakaan todellisuuteen, ja monet maat panostavat nyt tosissaan rapautuneen puolustuskykynsä pystyttämiseen uudelleen, niin kauan kuin siihen vielä armonaikaa on. Kuten 1930-luvun lopun Euroopassa, käytetyn sotamateriaalin markkinat ovat tällä hetkellä tyrehtyneet, koska jokainen pitää nyt tiukasti kiinni omastaan.

Mutta mitä tekevät poliitikkomme täällä Suomen lintukodossa, josta pahat jalkaväkimiinatkin jo ehdittiin raivata, jotta hyökkääjän olisi tänne parempi tulla, sen liike olisi nopeampi ja puolustautuvien suomalaisten tappiot olisivat vastaavasti raskaammat? Yksipuolinen aseistariisunta varmaan kannatti, siitähän saatiin niin kaunis sulka hattuun taannoiselle Puolustusvoimiemme ylipäällikölle, niissä seurapiireissä joissa silloinen valtionjohto viihtyi?

On suorastaan karmeaa ja hätkähdyttävää, miten puolustusministeri ja Puolustusvoimien komentaja joutuvat tällaisina aikoina vetoamaan edes minimitason säilyttämiseksi Suomen maanpuolustukselle:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1441252049953?ref=suositeltu-aihe

Tilanne muistuttaa nuukailua talvisodan alla, jolloin Suomi olisi saanut Yhdysvalloilta lainan sotatarvikkeiden hankkimiseksi pitkään laiminlyödyille Puolustusvoimille, mutta kitsaat poliitikot eivät tuolloin sitä hyväksyneet ja Mannerheim lopulta protestiksi tästä erosi tehtävästään Puolustusneuvoston puheenjohtajana. Asiantuntijana hän tiesi, että tuo poliittinen tyhmyys joudutaan vielä maksamaan suomalaisella verellä, kuten sittemmin tapahtuikin.

Sipilän hallitus ja istuva eduskunta ovat todellakin paljon vartijana lähivuosien puolustusbudjeteissa.

Puolustusministeriön hallinnonalan kuluvan vuoden määrärahat ovat 2 687 miljoonaa euroa, eli  ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä 1,28 %. NATO:n jäsenmailleen suosittelema 2 % BKT:sta puolustukseen tarkoittaisi Suomelle n. 4 200 miljoonaa euroa. Rikkaat Viro ja Puola pystyvät siihen, köyhä Suomi näköjään ei. Vaihtaisitko osia virolaisten tai puolalaisten kanssa elintason suhteen?

Vertailun vuoksi: suomalaiset häviävät oma-aloitteisesti rahojaan uhkapeleihin 2,2 miljardia euroa vuodessa (Ks. http://www.hs.fi/talous/a1441243856906), kuluttajien Suomessa tekemiin alkoholiostoihin käyttämä rahamäärä vuonna 2012 oli yhteensä 4,6 miljardia euroa (THL, ks. http://tinyurl.com/o45hr9r); kuluttajien maksamaa tupakkaostosten yhteissummaa on sen sijaan tilastoista vaikea löytää.

THL:n arvion mukaan (ks. http://tinyurl.com/qxw8rvl) tupakointi maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljardia €/v, alkoholihaittakustannukset yhteiskunnalle ovat 1,3 miljardin €/v luokkaa, huumehaittakustannukset ovat n. 350 miljoonaa €/v.

Suomalaiset siis maksavat itse aiheutetuista riippuvuuksistaan ja haitallisista elämäntavoistaan joko suoraan tai verotuksen kautta välillisesti yhteensä ainakin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kukaan ei tiettävästi ole vielä lapsuudessaan riippuvainen tupakasta, alkoholista eikä rahapeleistä, joten kaikki nämä riippuvuudet ja haitalliset tavat ovat elämän varrella tahallaan vastoin varoituksia hankittuja. On se niin hienoa, kun saa uhmata auktoriteetteja! "Varaa" niihin huveihin ainakin näyttää todistetusti ja konkreettisesti olevan, nelinkertaisesti verrattuna maanpuolustukseen.

Oman itsenäisen valtiomme olemassaolo on meille viime kädessä elämän ja kuoleman kysymys, joka on merkitykseltään aivan toisessa sarjassa kuin päivänkohtaiset sensaatiohakuiset pintauutiset vaikkapa turvapaikanhakijoiden tulvasta tai iänikuisesta SOTE -uudistuksesta. Nuo murheet lakkaavat kokonaan olemasta jos Suomi-niminen valtio poistuu Euroopan kartalta.

Onhan tuo hieman huvittavaa, jos oman ja läheisten hengen ja omaisuuden sekä itsenäisen isänmaamme tulevankin olemassaolon turvaamiseen ennalta ehkäisevästi pahojen päivien varalta muka "ei ole varaa" meillä niin taivahan persaukisilla suomalaisilla. Mieluumminko siis otamme riskin joutumisesta sotatoimialueeksi, kansan joukkokuolemasta ja taloudellisesta katastrofista, pahimmillaan miehitysvallan alle joutumisesta, kuin panostamme ennalta ehkäisevään itsepuolustuksen kykyyn, kas sehän tulee halvemmaksi? "Viisasta" väkeä ollaan me suomalaiset, totta tosiaankin... 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PenttiFabritius kuva
Pentti Fabritius

Rahaa on.Se on arvovalinta,mihin sitä käytetään,niin kauan kun on itsenäisyys se on valittavissa.Maa vallataan aina kumminkin maavoimilla,kuten tänäkin päivänä Ukrainassa nähdään.Sitä sopii pohtia miten se parhaiten torjutaan.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Hyvä Hannu,
kirjoittamaasi ei ole muuta lisättävää kuin muistaa JKP:n " Suurvalloilla ei ole muuta kuin intressejä "

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Mutta, kun sen itsenäisyyden kanssa on jo vähän niin ja näin. Ja ihan ilman puolustusvoimien käyttöä, pikkuhiljaa muiluttamalla ja myymällä. Viides kolonna on osannut hoitaa hommansa kulisseissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogissani kirjoitan kansamme mahdollisuuksista elää rauhassa joutumatta sotaan sekä eloon jäämisestä pahimmankin vaihtoehdon toteutuessa -- ja tähän vaikuttavista poliittisista valinnoista tänä päivänä, jolloin niin sanotut "ongelmamme" ovat täysin peanuts verrattuina vaikkapa 75 vuoden takaisiin kysymyksiin kansallisesta henkiin jäämisestä.

Sen itsenäisyyden kanssa on jo vähän niin ja näin kaikilla mailla globalisoituneessa maailmassa, kenties Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.

Onneksi kuitenkin itsenäisyytemme on tähän saakka menetetty vain sellaisissa asiayhteyksissä, jotka koskevat lähinnä kissanhännänvetoa maksajasta ja vastuiden pallottelusta -- eikä sentään siitä, että osa valtakuntamme aluetta on vieraan valtion miehittämä, miehittäjän mukaan pysyvästi, ja sieltä ammutaan tykistötulta omia joukkojamme vastaan, tai pudotetaan matkustajakone ilmatorjuntaohjuksella. Emme voi verrata ajankohtaista turvapaikanhakijoiden majoittamista ja ruokkimista Karjalan kannaksen torjuntataisteluihin 1944 tai kädenvääntöämme yhteiskuntasopimuksesta siihen Stalinin uhkavaatimukseen, joka pakotti Suomen aloittamaan Lapin sodan Saksan joukkoja vastaan ja johti laajoihin tuhoihin Pohjois-Suomessa.

Pitkää rauhan kautta eläneet suomalaiset ovat pahoin vieraantuneet siitä todellisuudesta, jonka harveneva tammenlehväsukupolvemme joutui kestämään ja jonka kaltainen koettelemus voi meitäkin odottaa, jos ehdoin tahdoin kuvittelemme pystyvämme lintsaamaan sijoittamisesta omaan turvallisuuteemme konkreettisella tasolla pahoina päivinä.

Kelpaisiko SSS-hallitukselle kärkihankkeeksi suomalaisten kansallinen eloon jäänti myös aseellisen kriisin oloissa?

Sellaisen todennäköisyys on pieni, mutta niin olennaisesti ja huolestuttavasti lisääntynyt, että monet Euroopan maat ottavat asian hyvin vakavasti ja tekevät jo konkreettisia toimia pahimman varalle.

Toimituksen poiminnat