Kysymyksiä ja kommentteja maailman menosta Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Tanska Naton ja Onnettaren suojassa

  • Tanskan tykistöä on enää museoissa.
    Tanskan tykistöä on enää museoissa.
  • Myös F-16 Fighting Falcon väistyy vähitellen museoon.
    Myös F-16 Fighting Falcon väistyy vähitellen museoon.
  • Fregatin voimaa tarvitaan arktisille merille.
    Fregatin voimaa tarvitaan arktisille merille.

 

Kylmän sodan aikaan Naton ja Varsovan liiton välinen rajalinja pohjoisessa Keski-Euroopassa kulki Saksan Liittotasavallan ja Itä-Saksan eli DDR:n välillä. Lyhimmillään vain n. 40 km Itämerta erotti Naton v. 1949 perustajajäsen Tanskan tiukkapipoisen sosialismin DDR:stä. Neuvostoliiton johtamaan blokkiin kuului myös Puola, Valko-Venäjän, Ukrainan sekä Baltian maiden ollessa tuolloin neuvostotasavaltoja.

Saksan yhdistyttyä ja Neuvostoliiton hajottua Tanskan (lukuun ottamatta Bornholmin saarta) ja Kaliningradin alueen väliin jäi n. 500 kilometriä ja muuhun Venäjään tuli Tanskasta etäisyyttä vähintään 1 000 kilometriä. Entisen vastapuolen maista suurin osa muuttui Nato-liittolaisiksi. Geopoliittinen muutos oli Tanskalle niin suotuisa ja harvinainen onnenkantamoinen, että sen puolustusvoimien päätarkoitus voitiin muuttaa kotimaan puolustamisesta vapaaehtoisten osallistumiseksi kansainvälisiin kriisinhallinnan operaatioihin.

Tanska vähensi puolustusvoimiaan ronskisti: ulkomaisiin Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuvien joukkojensa lisäksi sillä on kotimaassa enää vain pienet, ammattimaiset joukot kaikissa puolustushaaroissa, minkä rinnalla koulutetaan asevelvollisia vuosittain viidesosa Suomen varusmiesikäluokkiin verrattuna. Maa sijaitsee suotuisasti avun vastaanottamiseksi puolustusliitolta.

Maavoimissa (Hæren) palvelee 8 400 ammattisotilasta; lisäksi koulutetaan vuosittain n. 4 100 vapaaehtoista varusmiestä, heistä huomattava osa naisia. Kranaatinheittimiä raskaampaa maavoimien aseistusta on jäljellä vähän: 57 kpl Leopard 2A5 –taistelupanssarivaunuja, 45 kpl CV9035DK –rynnäkköpanssarivaunuja sekä n. 90 kpl Mowag Piranha -miehistönkuljetusajoneuvoja. Kenttätykistöä näkee enää museoissa (ks. kuva yllä). Tarkalla seulalla valikoiduille pienille erikoisjoukoille hankitaan kaikessa viimeisin teknologia, monipuolisin kenttäkelpoinen tietotekniikka ja varusteiksi kaikkiin tehtäviin yleisesti parasta ja laadukkainta mitä rahalla saa, hintalappuja katsomatta.

Ilmavoimat eli Flyvevåbnet käyttää taistelukoneenaan F-16 Fighting Falcon –kalustoa, josta vanhimmat yksilöt päätyvät jo museoon (ks. kuva), palveluksessa on 36. Tanska on Lockheed Martin F-35 Lightning II –monitoimihävittäjän todennäköinen ostaja, vaikka poliittinen päätös hankinnasta puuttuu vielä.

Merivoimat eli Søværnet luopui kokonaan sukellusveneistään. Grönlanti ja Fär-saaret kuuluvat Tanskan hallintaan, joten jotkut seitsemästä fregatista näyttävät edelleen Dannebrog -lippua Pohjanmerellä ja Atlantilla. Automaattiset tykkitornit kuuluvat yhä Tanskan laivaston aluksiin, joita käytetään mm. merirosvouksen vastaisiin operaatioihin. Merimaaliohjuksetkin toki on, mutta vaikka olisi teknisesti mahdollista aseistaa laivat Tomahawk –risteilyohjuksin, niitä ei ole hankittu. Onko Tanskan aluksilla tulevaisuudessa rooli myös osana Naton strategista ohjustorjuntaa, jää nähtäväksi – jos niin kävisi, Venäjä uhkasi alusten joutuvan ydinaseiden maaleiksi.

Tanskan keihäänkärki on terävä ja huipputeknologinen, mutta myös kapea, jatkeenaan vain niukka reservi ja kodinturvajoukot. Niitä ei voi vahvuudeltaan rinnastaa läheskään Suomen liikekannalle pantaviin sodan ajan joukkoihin. Esimerkiksi Baltian Nato-liittolaistensa turvaksi Tanska tuskin kykenisi lähettämään joukkojaan enempää kuin vaikkapa Afganistaniin, jossa sillä oli enimmillään 160 sotilaan osasto.

Tanska käyttää puolustukseensa nykyisin vain 1,16 % BKT:sta, eikä Ukrainan kriisi ole muuttanut asiaa olennaisesti.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

"Tanska käyttää puolustukseensa nykyisin vain 1,16 % BKT:sta ..!"

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi tänään (22.6.2015), että vain viisi Naton jäsenmaata täyttää suositustavoiteen 2 % bkt:sta puolustukseen. Nämä maat ovat USA, Englanti, Kreikka, Puola ja Eesti. Niin että kyllä Kreikka on tunnollinen tarvittaessa. Kenen rahoilla, se on sitten eri juttu.
http://www.defenseone.com/news/2015/06/d-brief-jun...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hyvä huomio! Tuo Tanskan prosenttiluku on niin tuore, ettei sille löydä helpolla vahvistusta esim. internetin lähteistä, mutta kuulin sen äskeisellä matkallani asiaan perehtyneeltä taholta. Ja todellakin: poliittinen tahto ja maksukyky ovat kovin venyviä ja suhteellisia käsitteitä, kuten varsinkin Kreikan esimerkki osoittaa.

Tanskan tuoreen eduskuntavaalituloksen mahdollista vaikutusta puolustusbudjettiin on ennenaikaista arvioida, mutta vaikuttaa siltä kuin huolimatta Ukrainan kriisistä ja Venäjän julmistelusta mahdolliseen ohjuspuolustukseen osallistumisen johdosta Tanskan puolustusvoimien säästökuuri vain jatkuu, kansan luottaessa 1990-luvun käänteen yllättäen tuomaan tuhannen kilometrin puskurivyöhykkeeseensä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset