Kysymyksiä ja kommentteja maailman menosta Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Isäntämaatukisopimus: intohimoa ja vainoharhoja

  • Kansilehti
    Kansilehti

Suomi liittyy loppuviikosta  Naton huippukokouksessa Walesissa isäntämaatukisopimuksen piiriin (Allied Joint Doctrine For Host Nation Support, Edition B Version 1, May 2013). Tästäkös on Suomessa eräiden mielikuvitus lähtenyt niin villiin laukkaan, että pillastumisesta voidaan jo puhua.

Mitä sitten mahtaa sisältää tämä salaperäinen asiakirja, jota mainostetaan innokkaasti jokseenkin Antikristuksen evankeliumina ja Suomen itsenäisyyden giljotiinina?

Niin tylsältä ja arkiselta kuin se kuulostaakin, kyse ei ole sittenkään valtiosopimuksesta Suomen tasavallan ja itse Belsebubin välillä, jossa Korkeat Sopimuspuolet juhlallisesti sopivat Suomen orjuuttamisesta tahdottomaksi välikappaleeksi ja kansallisesta joukkoitsemurhasta Lännen Ahneiden Kapitalistien tai muiden demonihahmojen huviksi.

Pikemminkin sopimuksen voi rinnastaa käyttäjän ohjekirjaan, manuaaliin, tai keittokirjaan, kenties pelisääntökokoelmaan. Sen johdannosta puuttuu kaikki ylevyys ja mahtipontisuus eikä missään näy Suurten Valtiomiesten allekirjoituksia eikä valtionvaakunoita kansilehden kompassiruusun lisäksi, se menee suoraan kuivahkoon asiaan.  Siinä sovitaan huollosta harjoitustilanteissa ja poistetaan lailliset esteet tuoda apua maahan sotatilanteessa tai humanitäärisessä kriisissä. Se on käsikirja sovituista menettelytavoista yhteistyön saamiseksi joustavaksi, turhan päällekkäisen työn, turhien kustannusten, byrokratian ja erilaisen sähläämisen välttämiseksi.

Englannin taitoinen osaa lukea itse sisällön linkistä  http://hogskolene.forsvaret.no/english/Documents/AJP-4.5%20HNS%20-%20MAY%202013%20edb%20v1%20e.pdf

Sopimus (kirjaimellisesti: Liittoutuneiden yhteinen doktriini isäntämaatuesta) tarkoittaa juurikin sitä, mitä siinä lukee. Tiiviyden vuoksi siinä on vilisemällä kirjainlyhenteitä, joiden merkityksistä on lopussa liitteenä erillinen luettelo.

Mielikuvitus Suomessa on niin villiä, että olisi kohtuuton todistamisen taakka edes yrittää lähteä yksilöimään, mitä kaikkea pahoin aavisteltua sopimus ei sisällä. Vastoin hurjia uskomuksia ja valhepropagandaa, se ei kavenna Suomen täysivaltaisuutta päättää itse valtioalueensa ja Puolustusvoimiensa käytöstä eikä kumoa Suomen kansallista lainsäädäntöä. Suomi on edelleen isäntä omassa talossaan sopimuksen voimassa ollessakin.

Johdannossa todetaan olevan kyse kokoelmasta periaatteita, käytäntöjä ja menettelytapoja, joiden selvä ymmärtäminen ja hyväksyntä on edellytys Naton joukkojen kaikelle sotilaalliselle toiminnalle (minkä ei tarvitse merkitä sodankäyntiä). Se on virallinen, mutta sen soveltaminen vaatii harkintaa.

Lukijalle määritellään isäntämaatuen käsite, suunnitteluprosessien vaiheet, vastuun ja päätösvallan jaot sekä toimeenpano.

Kappale 1 kuvaa Naton isäntämaatuen käsitteen ja antaa yleisohjeet sen suunnittelusta.

Kappale 2 rajaa vastuut ja päätösvallan isäntämaan, joukkoja lähettävien maiden ja Naton järjestöjen kesken.

Kappale 3 kuvaa suunnitteluprosessin ja selittää viisivaiheisen prosessin.

Kappale 4 kattaa siirtymisen suunnittelusta käytännön toimeenpanoon.

Liitteinä on asiakirjapohjia isäntämaatuen pyytämiselle, muistioksi yhteisymmärryksestä, ilmoituksesta liittymisestä tai aikomuksesta liittyä operaatioon, teknisistä vaatimuksista, yhteisestä toimeenpanon järjestelystä ym. Lisäksi on listattu erinäisiä ohjeistuksia ja julkaisuita, joihin tekstissä viitataan. Koko asiakirjaa päivitetään tarpeen mukaan.

 

Mihin sopimus velvoittaa isäntämaan ( = Suomen)?

Sopimustekstissä on sivulta 2-4 alkava listan isäntämaan velvollisuuksista (jätän tästä pois yksityiskohtia koskevat alakohdat):

0205. Responsibilities of the Host Nation. The HN is responsible for:

a. Providing Host Nation Support to the greatest extent possible on the basis of national priorities and actual capabilities, to meet the commitments made in the Host Nation Support Arrangements. (lyhennysten auki kirjoitus minun)

Suomeksi: isäntämaan velvollisuus on antaa isäntämaatukea suurimmassa mahdollisessa laajuudessa pohjautuen kansallisesti ensisijaisiin tavoitteisiin (national priorities) ja todellisiin toimintamahdollisuuksiin.

HUOM: lähtökohtana ovat isäntämaan omat ensisijaiset tavoitteet - eikä mikään Naton sanelupolitiikka!

b. Informing the NATO Commander and the identified SNs of the appropriate
POC for HNSA development at the earliest opportunity.

Suom: Tiedottaminen NATOn komentajalle ja nimetyille joukkoja lähettäville valtioille sopivan yhteydenpitokanavan (point of contact) kautta isäntämaajärjestelyjen (host- nation support arrangements) kehittymisestä ensi tilassa.

c. Providing advice to SNs and the NATO Commander of its capability to
provide HNS against both specific and generic requirements. Information on
HNS capabilities, including POCs, should include:

Suom: Tietojen antaminen joukkoja lähettäville maille ja NATOn komentajalle isäntämaan kyvystä antaa tukea koskien sekä erikseen määriteltyjä että yleisiä tarpeita. Tietojen isäntämaan kyvyistä, yhteystiedot mukaan lukien, tulee sisältää seuraavat: (seuraa lista logistisista yksityiskohdista)

d. Providing advice to SNs and the NATO Commander of significant changes in
capabilities as they occur.

Suom: Tiedottaminen joukkoja lähettäville maille ja NATOn komentajalle merkittävistä muutoksista toimintakyvyissä sellaisten sattuessa.

e. Advising the NATO Commander and identified SNs of all arrangements in
force that may be of relevance to the provision of HNS and thus impact on
the HNSAs being developed.

Suom: Tiedottaminen joukkoja lähettäville maille ja NATOn komentajalle kaikista voimassa olevista järjestelyistä, joilla voi olla merkitystä isäntämaatuen antamiselle ja siten vaikutuksia kehitteillä oleville järjestelyille.

f. Ensuring the maximum possible coordination and cooperation between their
military and civil authorities in order to make the best use of limited HNS
resources.

Suom: Parhaan mahdollisen yhteensovittamisen ja yhteistyön varmistaminen sotilas- ja siviiliviranomaisten välillä rajallisten isäntämaatuen resurssien saamiseksi parhaiten käyttöön.

g. Reviewing, to the maximum extent possible, its plans and legislation to
facilitate the use of civil resources as early as possible

Suom: Suunnitelmien ja lainsäädännön läpikäyminen/tarkistaminen mahdollisimman laajasti helpottamaan siviilivoimavarojen käyttöä mahdollisimman aikaisesta vaiheesta.

HUOM: Valhepropaganda näkyy usein vääristelevän tätä sopimuskohtaa pakko-otoiksi poikkeustilalainsäädäntömme nojalla, vaikka ensisijainen tarkoitus on ostaa tavarat ja palvelukset paikan päältä käypään hintaan (esim. tukkukaupasta) välttymiseksi vaikkapa järjettömiltä huoltokuljetuksilta.

h. Providing liaison to the NATO Commander including to the JLSG/JFCB if the
JLSG is deployed.

Suom: Yhteydenpidon järjestäminen NATOn komentajaan mukaan lukien yhteiseen logistiikan tukiryhmään (joint logistic support group)/ talousryhmään (Joint Finance and Contracting Branch) jos sellainen on käytössä.

i. Considering and replying to the formal HNS Request from the NATO
Commander, thereby initiating the HNS planning process.

Suom: NATOn komentajan virallisesti pyytäessä isäntämaatukea, sen harkinta ja vastaaminen, samalla aloittaen sen suunnitteluprosessin

Loput ovat ohjeistusta kokouskäytännöistä, hintalistoista, resurssien hallinnasta, tuesta kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaseisiin varautumiselle, suojelutoimiin ym. joita ei liene tarvetta yksityiskohtaisesti suomentaa:

j. Forming and co-chairing a JHNSSC in conjunction with the NATO
Commander.
k. Providing a price list for agreed support to the NATO Commander and SN.
l. Retaining control over its own HNS resources, unless control of such
resources is released to the NATO Commander.
m. Providing Chemical, Biological, Radiological and Nuclear (CBRN) support,
which should include:
(1)
(2) = "lillukanvarsia eri yksityiskohdista"
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)

Ei tässä Suomelle tämän kummempaa sitoutumista ole: käytännön yhteistyötä sujuvaksi saavaa ennakko-ohjeistusta vain. Tämä on todellakin manuaali juoksevien asioiden hoitoon. EI poliittista sisältöä, EI päätösvallan siirtoa isäntämaalta Natolle yli sovitun käytännön työnjaon. Nato ei yritä jyrätä kansallisen päätösvallan yli, ei omien jäsentensä eikä rauhankumppaniensa.

Tällä asiakirjalla ei liitytä Natoon, ei saada Artikla 5:n turvatakuita eikä anneta niitä toisille eikä osallistuta Naton päätöksentekoon. Tähän mennessä selkein suomeksi lukemani kuvaus sopimuksen merkityksestä löytyy Suomen Sotilas -lehden pääkirjoituksesta

Jatkakaamme sopimuksen opiskelua yhdessä niiltä osin, kuin epäselvyyksiä ilmenee. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Eihän se muuta olekaan kuin tekninen asiakirja yhteisten harjoitusten järjestämisen helpottamiseksi, mikä on todella tärkeää. Yhteisissä harjoituksissa me saamme osaamista ja tietämystä, jota ei välttämättä muuten saisi. Mutta tietenkin, jos vastustaa Suomen puolustamista ylipäätään, niin onhan tämä silloin negatiivinen asia.

Oli muuten hienoa päästä tutustumaan Naton sota-aluksiin yms. täällä Turussa. Viihdyin siellä pitkään molempina päivinä. Saisivat tulla useamminkin harjoittelemaan yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkä sopimusta kannattaa todellakin lukea suoraan, siis muutakin kuin Monosen lainaamia kohtia. Siellä on aika paljastavia yksityiskohtia.

M.m. meille vakuutetaan, että Suomi päättää kulloinkin itse ryhtymisestään isäntämaaksi. Sopimuksessa sen sijaan sanotaan, että NATO pitää MOU:ta jo poliittisesti sitovana. Sen lisäksi NATOn päämaja päättää miten sopimusta tulkitaan.

Sopimuspaperi sisältää oikein vuokaavioesityksen prosessin etenemisestä. Se ei kuitenkaan sisällä mitään kohtaa jossa isäntämaa (HN) voisi irtautua prosessista.

Eikä myöskään isäntämaatukivaatimuksen mallipohjassa ole muotoilua kieltäytymiselle vaan kohteliain sanakääntein ilmoitetaan henkilö jonka kanssa aloitetaan neuvottelut käytännön valmisteluista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Sopimuksessa sen sijaan sanotaan, että NATO pitää MOU:ta jo poliittisesti sitovana."

Ja tämä tarkoittaa sitä politiikkaa, että sana pitää (ja viime kädessä koko valtio on sen takana) - jos se kerran on annettu niistä käytännön asioiden junailuista.

"Sopimuspaperi sisältää oikein vuokaavioesityksen prosessin etenemisestä. Se ei kuitenkaan sisällä mitään kohtaa jossa isäntämaa (HN) voisi irtautua prosessista."

Hölynpölyä. Suvereeni maa voi ilmoittaa eriävän kantansa joka kohdassa, ja päättää sen mukaan. Yhteistyötä voidaan pyytää tai tarjota, mutta suostuminen siihen on jokaisessa yksittäistapauksessa Suomen vallassa. Itsestäänselvyyksiä ei kirjata juoksevien asioiden manuaaliin.

Todistamisen taakka menee aivan toisin päin: osoita nyt Sinä, missä kohti sopimustekstiä lukee, että Suomi luopuu kansallisesta päätösvallastaan. Sellaista et löydä yhdestäkään Naton asiakirjasta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vastasin jo sanasta sanaan tismalleen samanlaiseen viestiin Mikko Elon plokissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Wikipedia: ”A memorandum of understanding (MOU) describes a bilateral or multilateral agreement between two or more parties. It expresses a convergence of will between the parties, indicating an intended common line of action. It is often used in cases where parties either do not imply a legal commitment or in situations where the parties cannot create a legally enforceable agreement. It is a more formal alternative to a gentlemen's agreement.”

Käsite MOU kuvaa kahden- tai monenkeskistä sopimusta kahden tai useamman osapuolen kesken. Se ilmaisee yhdensuuntaista tahtoa osapuolten välillä, viitaten aiottuun yhteiseen toimintalinjaan. Sitä käytetään usein tapauksissa, joissa osapuolet joko eivät ilmaise juridista sitoutumista tai tilanteissa, joissa osapuolet eivät pysty luomaan lainvoimaista sopimusta. Se on muodollisempi vaihtoehto herrasmiessopimukselle.

Suomennan sen jäljempänä ilmaisulla aiepöytäkirja (toinen käännösvaihtoehto olisi yhteisymmärrysmuistio).

Lause "NATO considers these MOU to be politically binding" näyttää saavan jotkut kokemaan maagisia merkityksiä seuraavassa asiayhteydessä:

0302. Stage 1 - Submission of Host-Nation Support Request and Development of the Memorandum of Understanding.

The first priority is to determine whether ornot a Standing HNS Memorandum of Understanding (MOU) exists. If not, an activity specific HNS MOU will need to be concluded. The MOU is the foundation document
in the HNS planning process. It represents the formal establishment of the overarching principles for provision of HNS between the Strategic Commands (SCs), the Sending Nations (SNs) and the HN and establishes the basis for followon HNS documents. NATO considers these MOU to be politically binding. Such Standing HNS MOU is usually negotiated by SHAPE and concluded on behalf of both SCs. However, this authority may be delegated to a subordinate NATO Commander by a written delegation of authority. In order to save time and resources SHAPE, on behalf of both SCs, develops Standing HNS MOUs with
potential HNs. These remove the requirement for a specific HNS MOU to be developed for each activity.

Suomennettuna:

0302. Vaihe 1 - Isäntämaatukipyynnön jättäminen ja aiepöytäkirjan kehittäminen.

Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on todeta, onko pysyvä aiepöytäkirja isäntämaatuesta olemassa vai ei. Ellei ole, on saatava aikaan toimintokohtainen isäntämaatuen aiepöytäkirja. Aiepöytäkirja on perusasiakirja isäntämaatuen suunnitteluprosessissa. Siinä kirjataan muodollisesti keskeiset periaatteet isäntämaatuen antamisesta strategisten esikuntien (SC), joukkoja lähettävien maiden (SN) ja isäntävaltion (HN) kesken, ja se muodostaa perustan isäntämaatuen seurantadokumenteille. NATO katsoo näiden aiepöytäkirjojen olevan poliittisesti sitovia. Pysyvän isäntämaatuen aiepöytäkirjan neuvottelee tavallisesti Liittoutuneiden Euroopan Pääesikunta (Supreme Headquarters Allied Powers in Europe, SHAPE) ja sen vahvistavat molemmat strategiset esikunnat (SC). Kuitenkin, tämä toimivalta voidaan delegoida alemmalle Naton komentajalle kirjallisella valtuutuksella. Ajan ja voimavarojen säästämiseksi Liittoutuneiden Euroopan Pääesikunta kehittää molempien strategisten esikuntien puolesta pysyviä isäntämaatuen aiepöytäkirjoja mahdollisten isäntävaltioiden kanssa. Nämä poistavat tarpeen laatia erillisen isäntämaatuen aiepöytäkirjan jokaista toimintoa varten erikseen.

- - -

No oliko tämä jännittävää ja salaperäisen poliittista? Sana ”poliittinen” on tässä ymmärrettävä muutoin kuin maailmanpolitiikkana, kansainvälisenä politiikkana tai puoluepolitiikkana. Se tarkoittaa vain sitä, että osapuoli (vaikkapa Suomen tasavalta) seisoo valtion vastuulla sen takana, mitä sen edustajat ovat sopineet aiepöytäkirjassa joko pysyvästi jostain yhteisestä hankkeesta (vaikkapa toistuvista laivastoharjoituksista) tai erillisestä toiminnosta (vaikkapa Naton lääkintähenkilökunnan kouluttamisesta suomalaistyyppiseen kenttäsairaalaan).

Kammoksuttavaa poliittista sitoutumista mihinkään sellaiseen ei tule, mitä Suomi ei halua. Tuskin kukaan saa edes poliittisia irtopisteitä. Eikö olekin arkisen tylsää?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Keskustelussa dokumentista Allied Joint Doctrine For Host Nation Support, Edition B Version 1, May 2013 olen pannut merkille mielestäni erikoisen sivuhuomion.

Tämä asiakirja on ollut vuosikausien valmisteluprosessin kohteena Suomessa, sekä poliittisella foorumilla eduskunnan Puolustusvaliokunnassa ja Ulkoasiainvaliokunnassa, että virkamiestasolla Puolustusvoimissa, Puolustusministeriössä ja muissa turvallisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvissä elimissä, mukaan lukien valtioneuvoston istunnot, joissa on ollut läsnä hallituksen ministerit, Tasavallan presidentti ja oikeuskansleri, jonka nimenomainen tehtävä on valvoa valtioneuvoston toimien perustuslain mukaisuutta.

Epäilemättä valtionhallinnossa on monia sopimusjuridiikan lakimiestaustaisia asiantuntijoita, joista osa tuntee myös anglosaksista ja eurooppalaista oikeuskäytöntöä. Matkan varrella on aina tarvittaessa voitu pyytää asiantuntijalausuntoja käsittelyn tueksi kaikilta niiltä, joilla voi olla asiaan annettavaa - mukaan lukien laillisuusnäkökohdat.

Kaiken järjen mukaan kymmenet, elleivät sadat sormi Raamatulla vannotulla virkavalalla työskentelevät suomalaiset ovat osallistuneet Suomen päässä isäntämaatukisopimuksen valmisteluun, keskittyneesti sen sisältöä läpikäyden ja yhteensopivuutta kansallisen lainsäädäntömme kanssa pohtien, osalla heistä akateeminen oikeustieteellinen tutkinto.

Ja mitä tapahtuu, kun julkinen keskustelu käynnistyy? Valtaisa huutokuoro uskoo Suomea vietävän kuin pässiä narussa: nyt mennään allekirjoittamaan paperia, joka vie valtioltamme täysivaltaisuuden! Aikuiset miehet puvuntakit päällä ja kravatit kaulassa ovat varmoja, että meidät kaikki on nyt petetty, eivätkä siinä mitkään vastaväitteet auta.

Hups vain, kaikki luottamus on tipotiessään siltä mahdollisuudelta, että tässä oikeasti olisikin ajettu Suomen etua. Ei-ehei, kyllä tässä jokin katala salajuoni piilee! Maa on nyt myyty, eikä takaisin saada! Perikato uhkaa!

Millaista on Suomessa elää aikuisen, joka ei ollenkaan pysty luottamaan toiseen suomalaiseen? Ei auta, vaikka tämä olisi oman puolueen poliitikko, eikä auta, vaikka tällä olisi pinkka dokumentteja tutkinnoista ja Suomen valtiolle vannotusta uskollisuudesta.

On se kamalaa elää, jos ei voi laskea minkään varaan; elää maailmassa, jossa mikään ei toimi kuten pitää, jossa kellot eivät näytä oikeaa aikaa, uutistenlukijat valehtelevat kaiken, lehdet painavat pelkkiä valheita, auringonnousun ilmansuunnasta ei voi olla varma, aritmetiikan laskusäännötkään eivät päde, eikä voi koskaan tietää mikä tyyppi peilistä takaisin katsoo...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mononen maalailee piruja seinille kun joku uskaltautuu olemaan eri mieltä ja osoittaa erimielisyydelle perustelut suoraan erimielisyyden kohteesta. Silloin tuntuu Monoselle tulevan jo melkein maailmanloppu tai ainakin maailma sellaisena kuin hän on sen tuntenut, musertuu hänen ympärillään. Oikeasti maailmassa ollaan kuitenkin erimielisiä niin tapahtumien kulusta, käytettävistä keinoista kuin tavoittesitakin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jorma Myyryläiselle ei tainnut mennä pointti perille.

Millä selität sen, että niin monta virkavalalla toiminutta juristia on v. 2001 alkaneesta valmisteluprosessista lähtien osallistunut virkamiehinä ja asiantuntijoina isäntämaasopimuksen valmisteluun, ja ulvova kuoro syyttää lopputulosta kutakuinkin valtiopetokseksi?

Eiväthän nämä mitään seinäpiruja ole, vaan vaahto suussa kirjoitettua aivan todellista tekstiä, jota jokainen lukija löytää Uuden Suomenkin keskusteluissa isäntämaasopimuksesta.

Kyllä eri mieltä olla saa - siitähän ei lainkaan ole kyse. Perustelut vain ovat lapselliset lakiin vedottaessa, ellei samalla osoiteta, missä kohtaa se lain vastaisuus varsinaisesti piilee, eikä selitetä tätä mysteeriä, kuinka oikeuskanslerista lähtien Suomelle valan tehneet juridiikan asiantuntijat ovat väitteen mukaan katsoneet läpi sormien tekeillä olevia laittomuuksia, kuten nuo maailmanlopun pasuunat ne kokevat.

Millä tämä pohjaton luottamuspula Suomen valtiokoneistoa ja omia maanmiehiä kohtaan selittyy? Se tässä sivujuonteessa se kiinnostavin kohta on.

Miksi samat kirjoittajat täysin hylkäävät sen mahdollisuuden, että Suomen ministeriössä työskentelisi rehellisiä virkamiehiä, jotka sitten kuitenkin auliisti uskovat, mitä vaikkapa Putinin hallinto tiedottaa tapahtumista Ukrainasssa?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #8

Mononen kirjoitti: "Millä tämä pohjaton luottamuspula Suomen valtiokoneistoa ja omia maanmiehiä kohtaan selittyy? "

Ehkä luottamuspula on syntynyt siitä, että ihan kaikkien ihmisten poliittinen muisti ei olekaan vain kahta viikkoa. Me muistamme asioita myös hieman pidemmiltä ajoilta. Kyseessä on siis myös elämänkokemuksen mukanaan tuomaa realismia siitä, että meillä kaikilla ei kaikissa asioissa ole yhteisiä etuja tai ainakaan me emme niitä tulkitse samalla tavoin, saati päätyisimme samanlaisiin keinoihin niiden tavoittelussa.

Olisi siis paikallaan, että Mononen purkaisi hänen kanssaan erimieltä olevista rakentamansa olkiukot. Sitä ennen kannattaa tietysti pyyhkiä vaahto myös omista suupielistä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #9

Jorma (# 9.): et vastannut kysymykseen.

Millä selität sen, että niin monta virkavalalla toiminutta juristia on v. 2001 alkaneesta valmisteluprosessista lähtien osallistunut virkamiehinä ja asiantuntijoina isäntämaasopimuksen valmisteluun, ja ulvova kuoro syyttää lopputulosta kutakuinkin valtiopetokseksi?

Puhut poliittisesta muistista. Mistähän poliittisesta puolueesta ei olisi kukaan osallistunut isäntämaasopimuksen valmisteluun sen missään vaiheessa? Elämänkokemukset mahtavat olla rankat, jos pidät realismina sitä, että suomalaisiin virkamiehiinkään (nyt en puhu poliitikoista!) ei voi luottaa silloinkaan, kun he toisistaan riippumatta lakimiehen koulutuksella tutkivat laillisia näkökohtia valmisteilla olevassa asiakirjassa. Heilläkö ei näkemyksesi mukaan ole lainkaan ammattitaitoa eikä ammattietiikkaa?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #10

Juristeria ei ole kovinkaan eksakti tiede vaan pikemminkin taidetta. Olen sen verran ollut tekemisissä eri aloille erikoistuneiden juristien kanssa, että on syntynyt käsitys siitä "mahdollisuuksien taiteena". Siihen liittyy niin pyrkimys löytää laillisuus kuin sitä myös kiertää.

En tosiaankaan ole enää näillä kymmenillä niin sinisilmäinen, että uskoisin ihan kaikkien "virkavalalla" toimivien rehellisyyteen saati heidän pyrkimyksiinsä toimia vain ja ainoastaan kaikkien, niin kansalaisten kuin hallintoalamaistenkin, parhaaksi. Myös heillä on omat uransa ja etunsa vaalittavina ja he ovat ihan yhtä raadollisia kuin muutkin, m.l. poliitikot.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #11

Virkavalan rikkominen on Suomessa hyvin harvinaista, mutta toki mahdollista -- yksittäisiä surullisia esimerkkejä kyllä löytyy.

Sen sijaan "juristien salaliitto valtionhallinnon sisällä Suomen vahingoksi" on kyllä kaukaa haettu idea. Ei ole sinisilmäisyyttä, jos siihen on vaikea uskoa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #12

Salaliitto taitaa olla Monosen oman olkiukon juttuja. Kyse on siitä mitä kukin näkee omien etujensa kulloinkin vaativan. "Suomen etu" on jonkinlainen summa meidän suomalaisten erilaisten ja erisuuntaisten etujen joukosta ja joillakin meistä on enemmän vaikutusvaltaa siihen kuin toisilla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #13

Et ole käyttänyt ilmaisua "salaliitto", mutta siitähän olisi asiallisesti ottaen kyse, jos niin monta virkavalalla toiminutta juristia on v. 2001 alkaneesta valmisteluprosessista lähtien osallistunut virkamiehinä ja asiantuntijoina isäntämaasopimuksen valmisteluun, ja lopputulos on kuitenkin mielestäsi laiton ja Suomen tasavallan täysivaltaisuutta kaventava, kuten annat ymmärtää.

Siis vastaa nyt itse venkoilematta: onko isäntämaasopimuksen valmistelu Suomessa ollut kaikilta osin lainmukaista vai ei? Onko lopputulos mielestäsi laillinen vai laiton?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

Tällä hetkellä ja näillä tiedoilla pidän isäntämaasopimuksen valmistelua ja päätöksentekoa epädemokraattisena ja siihen sisältyy paljon epäselviä asioita. Olenkin allekirjoittanut adressit.com:ssa kaksi asiaan liittyvää adressia: http://www.adressit.com/isantamaasopimus ja http://www.adressit.com/nato_isantamaasopimus.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #12

Joo, lakimieskuntaa epäkollegiaallisempaa ammattikuntaa on kyllä vaikea löytää. Tulee varmaan siitä, että vähän väliä ollaan napit vastakkain kolleegoiden kanssa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Selvennys: Olen kääntänyt englanninkielisistä teksteistä termin MOU (Memorandum of Understanding) sanalla "aiesopimus".

Suomen Puolustusministeriö kuitenkin näkyy käyttävän siitä nimitystä "yhteisymmärryspöytäkirja", joten tätä on pidettävä virallisena suomenkielisenä terminä. Pyydän, että lukija vaihtaa tämän käsitteen "yhteisymmärryspöytäkirja" kaikkiin tekstini niihin kohtiin, joissa lukee "aiesopimus".

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Näkemyksin on hieman eri kuin miten Hannu kommentoi 15.10.2014 kirjoitustani: Itämeri, rauhanmeri? Mielestäni kirjoituksessani ei ollut asiavirhettä.

Ikävää, että Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus tai yhteisymmärrysasiakirja (Memorandum of Understanding, Allied Joint Doctrine for Host Nation Support) on valtionhallinnossa salassa pidettävä asiakirja eikä sen sisältö ole tarkasti kansalaisen tiedossa ja tarkasteltavissa. Sopimusrunko löytyy kyllä internetistä, mutta miten Suomen ja Ruotsin sopimus poikkeaa tuosta, ei ole tarkasti tiedossa. Iltalehti kyllä uutisoi haltuunsa saamansa sopimuksen sisällöstä elo-syyskuun vaihteessa.

Poliitikot, ennen kaikkea ulkoministeri Tuomioja on korostanut, ettei sopimus vie Suomea lähemmäksi Natoa. Mielestäni sopimus vie lähemmäksi Natoa ja se on vain hyvä asia.

Sopimusta valmisteltiin valtionhallinnossa 10 vuotta, Natolla olisi ollut valmiutta sopimuksen allekirjoittamiseen jo paljon aikaisemmin. Miksi sopimusta ei allekirjoitettu aikaisimmin, jos Suomi olisi nähnyt sen harmittomaksi ja ennen kaikkea turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttamattomaksi?

Sopimuksen perusteella Suomen alueen ja infrastruktuurin alistaminen Naton sotilaallisille operaatioille on mahdollista. Nato voi pyytää oikeutta käyttää Suomen ilmatilaa, merialueita tai lentokenttiä operaatioittensa tueksi, mutta on eri asia, antaako Suomi luvan vai kieltääkö alueittensa käytön. Suomi siis aina ratkaisee, mitä Suomen hallitsemalla alueella sallitaan tapahtuvan.

Sotilaspoliittisesti Suomi on tällä hetkellä harmaalla alueella, Suomi ei kuulu Natoon ja maan todellista käyttäytymistä kriisitilanteessa ei tiedetä. Tällaiset maat ovat aina turvallisuusriskejä juuri sen takia, että niiden käyttäminen on ennakoimatonta. Suomi voi olla lisäksi erityisen altis ennakoimattomalle käyttäytymiselle, koska sen taloussuhteet Venäjään ovat tiiviit ja tiiviit taloussuhteet vaikuttavat aina turvallisuuspoliittiseen käyttäytymiseen. Päätöksenteon vaikeuden Suomessa olemme nähneet jo EU:n Venäjä-pakotepolitiikan yhteydessä.

Otetaanpa esimerkki:

Jos Venäjällä olisi tarvetta tehdä interventio esim. Baltiaan, läntisiä rivejä hämmentääkseen Venäjä voisi pyytää Suomea ja Ruotsia pysymään puolueettomana ja konfliktin ulkopuolella. Antaisiko Suomi isäntämaasopimuksen perusteella kriisitilanteessa Natolle oikeuden käyttää lentokenttiään tai maa- ja merialueitaan sotilasoperaatioon, jos Nato pyytäisi?

Jos Venäjän esittäessä pyynnön Suomessa ulkoministerinä olisi Paavo Väyrynen tai Erkki Tuomioja, Venäjän pyyntöön saatettaisiin suotua. Jos ulkoministerinä olisi Carl Haglund tai Alexander Stubb, pyyntöön ei suostuttaisi. Maan käyttäytyminen ei siis olisi ennakoitavissa.

Mikäli Venäjän pyyntöön suostuttaisiin, Suomi varmistaisi, ettei se missään oloissa keneltäkään Nato-maalta saisi enää sotilasapua, jos kriisin myöhemmässä vaiheessa Venäjällä olisi tarvetta tehdä interventioita myös Suomessa. Pahimmassa tapauksessa Nato tulkitsisi Suomen kuuluvan Venäjään ja Suomi olisi Naton ja Venäjän välistä sotatoimialuetta.

Suurinta turvallisuutta maalle on se, että kaikki tietävät, mihin joukkoon maa kuuluu ja miten se käyttäytyy kriisissä. Kriisissä puolta ei voi enää vaihtaa. Suomen on oltava joko reilusti Natossa tai sitten ulkopuolella, rajavaiheilla olo ei luo mitään turvallisuutta kenellekään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ari Pesonen,

Minun käsittääkseni Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus on täysin julkisesti ja kokonaisuudessaan tässä:

http://www.defmin.fi/files/2898/HNS_MOU_FINLAND.pdf

Muilta osin viittaan keskusteluumme blogissasi http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177958... .

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Hyvä Hannu, että pistit tälle Myyryläiselle jauhot suuhun!

Käyttäjän PekkaMkinen kuva
Pekka J. Mäkinen

Olennaista ei ole se miten me tulkitsemme tuon sopimuksen, vaan se, miten se tulkitaan Venäjällä.

Venäjän duuman ulkoasiainkomission puheenjohtaja Aleksei Puškov sanoi uutistoimisto Itar-Tassille, että "Suomi ei ole enää puolueeton, kun se tekee niin sanotun isäntämaasopimuksen sotilasliitto Naton kanssa - ja Suomen yhteistyö Naton kanssa kasvaa sopimuksen jälkeen merkittävästi."

On aivan turhaa olla kuolleena oikeassa. Meidän on huomioitava myös Venäjän näkökulmat asioihin, eikä pitää vain ahtaasti omista oikeuksistamme kiinni, jos nimittäin haluamme elää---- siis rauhassa ja ylipäätään.

Suomalaisten enemmistä vastustaa Nato-jäsenyyttä, koska se on samaa mieltä Pekka Visurin kanssa.

- "Eihän sellaista hyvällä katsota, jos Suomi tai Ruotsi olisi antamassa alueensa Venäjän mahdollisen vastapuolen käyttöön. Suomen turvallisuuspolitiikan peruskysymys koko sodanjälkeisen ajan on ollut, että pidetään Suomi vapaana ulkomaisista joukoista, eikä anneta vapauksia sellaisille. Samalla vakuutetaan Venäjälle, ettei Suomi anna omaa aluettaan vihollisen käyttöön. Tämän ollut Mannerheimin, Kekkosen, Paasikiven ja Koiviston omaksuma perusasema", Visuri sanoo.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Orjan mentaliteetilla voi asiat noinkin ajatella.

Suomi on kuitenkin täysivaltainen valtio, joka on eräiltä osin luovuttanut päätösvaltaansa EU:lle, mutta muuten se saa päättää vapaasti omista asioistaan, mm. yhteistyöstä toisten valtioiden kanssa eri muodoissaan.

Aleksei Puškov on pahasti jälkijunassa, sillä Suomihan liittyi EU:n jäseneksi jo vuoden 1995 alusta eikä ole sen jälkeen ollut puolueeton.

Elossa pysyy parhaiten rauhassa ja puolustuskykyisenä, ja kumpaakin näistä edistäisi Suomen Naton jäsenyys.

Eversti, dosentti Pekka Visuri on oppinut ja viisas mies, jota arvostan ja jonka argumentointia kuuntelen mielelläni. Aivan samoin kuin Naton jäsenmaa Norja, Suomikin voi halutessaan rajata pois ulkomaiset joukot ja kaluston Suomen valtioalueelta rauhan aikana, paitsi yhteisten harjoitusten ajaksi - tai jos Venäjän uhkaileva politiikka antaisi aihetta vahvistaa puolustuskykyämme. Nato ei jyrää kansallista päätöksentekoamme tältä osin, ja asia voidaan kirjata liittymissopimukseen. Mikään ei estä Suomea jatkamasta ystävällistä politiikkaansa Venäjää kohtaan Naton jäsenenäkään, aivan kuten Norjakin toimii.

Ikävä kyllä, nyt puheena oleva isäntämaasopimus ei kuitenkaan liitä meitä Natoon, vaan Suomen on erikseen haettava Naton jäsenyyttä. Tämäkin tiedetään Venäjällä tasan tarkkaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kysymys on nimenomaan ja kirjaimellisesti valtiosopimuksesta. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/
>> https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/201...
82/2014
Ilmoitus
Puolustusministeriön ilmoitus Naton kanssa tehdystä isäntämaatukea koskevasta yhteisymmärryspöytäkirjasta
Sopimus tms.
Annettu: 08.09.2014
Puolustusministeriön ilmoitus Naton kanssa tehdystä isäntämaatukea koskevasta yhteisymmärryspöytäkirjasta
Puolustusministeriö ilmoittaa, että Suomen tasavallan hallituksen ja Naton välillä on allekirjoitettu Walesissa 4 päivänä syyskuuta 2014 yhteisymmärryspöytäkirja isäntämaatuesta. Tietoja yhteisymmärryspöytäkirjasta antaa puolustusministeriö. Yhteisymmärryspöytäkirjan teksti on julkaistu ilmoituksen liitteenä.
Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2014

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/201...

*

Toiseksi
kysymys on mitä suurimmassa määrin sopimuksen valmistelu- ja päätösmenettelystä.

Useiden kysyjien kysymykseen, miten ja milloin Nato-kontrahti tulee Eduskunnan käsittelyyn, vastattiin Eduskunnan suuressa salissa, ja useamman vastaajan toimin: aikanaan, kunhan valmistelu etenee siihen vaiheeseen, mutta: tulee kyllä ja käsitellään sekä suuressa salissa että valiokunnissa.
(lue tarkemmin allaolevan linkin kautta eduskuntapuheenvuorot käsittelyjärjestyksestä keväällä 2014).

Mutta mitämax. Näin ei suinkaan toimittu.
Kysymys kuuluu: Miksi?
Homman vetäjät ovat vastauksen velkaa.
Korko tikittää koko ajan.

*
Uskon, että aika monen kannattaa lukea tämä:
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17472...
*

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

OK, valtiosopimushan se kai sitten on jos Finlex sen kerran niin määrittelee. Aika arkinen ja triviaali kuitenkin, jos sitä verrataan sekä sisällöltään että tyyliltään vaikkapa YYA- tai rauhansopimuksiin.

Kas vain, että virallista suomennosta siitä ei kuitenkaan ole.

Veikko, ikävä kyllä alimpana antamasi linkki vie tällaiselle sivulle:

"Sivua ei löydy

Pyytämääsi sivua ei löydy. Hakemasi osoite voi olla virheellisesti syötetty tai osoitteessa ollut kirjoitus on poistettu.

Voit hakea palvelun sisällöstä käyttämällä sivuston hakukonetta. Jos haluat löytää tietyn käyttäjän blogin, kokeile käyttäjähakua."

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Kyseisen sopimuksen kääntäminen viralliseksi suomennokseksi taitaa olla aika haasteellista. Siinä on paljon tekstiä, joka ei helposti käänny suomeksi ilman, että merkitys hieman muuttuu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #25

Tosi on, koska lakiteksti on spesifiä ja oikeudelliset kulttuurit poikkeavat toisistaan. Toisaalta, IPU käännätti jo sopimustekstin viime vuonna joillakin vapaaehtoisilla, eikä käännös mielestäni ollut ollenkaan hullumpi sisältönsä oikeellisuuden suhteen. Mutta virallinen käännös ei tietenkään saisi olla "sinne päin".

NATO:n peruskirjastakin on olemassa vain epävirallinen käännös suomeksi.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #26

Näköjään. Siinä mielessä kyllä IPU:n käännös on hyvä käännös, että operational sites on jätetty kääntämättä/määritelty omin sanoin. Viralliseen käännökseen nyt tuskin voi vastaavaa laittaa, joten siinä ensimmäinen iso ongelma. Muita vastaavia asioita ko. sopimuksesta taitaa löytyä riittävästi.

Lakiteksti poikkeaa ja lisäksi taitaa olla ongelmana, ettei kaikille sotilasjutuille taida olla suomenkielistä vastinetta (ainakaan yleisesti käytössä). Se on monesti ongelmana myös tekniikan- ja lääketieteenalan sopimuksissa. Käytännössä ne tehdään yleensä englanninksi ja harvoin niitä tarvitsee kääntää, mutta jos tarvitisi, niin sitten olisi ongelma.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #28

Yhtä tyhjänpäiväistä keskustelua yhdestä logistiikkasopimuksesta, johon Venäjä ei ole reagoinut. Eli olennaisilta osin asia lienee kunnossa. Venäjällä ilmeisesti osataan lukea (englannin kielisiä tekstejä) ja ymmärretään asiakirjojen oikeudellisen sitovuuden päälle.

Puitejärjestelyissä käytetään normaalisti kahta vaihtoehtoa: MoU tai Frame Agreement. Tämä ei ole edes jälkimmäinen, joka on sitova sopimus, vaan sitomaton aiesopimus. Se on aiesopimus harjoituksista sovittaville sopimuksille. Joka harjoituksesta sovitaan erikseen, mutta MoU tai Frame Agreement helpottaa käytännössä, kun puitteet on selvät (kuka tuottaa palvelun ja kuka maksaa). MoU tulee sovellettavaksi vain, jos siihen viitataan. Frame Agreement taas ellei siitä ole poikettu.

Eli yhtä tyhjän kanssa nämä nettikeskustelukin ko aiheesta. Keskustelisitte ennemmin Naton hyödyistä ja haitoista asiapohjalta. Siinä olisi jotain järkeä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #28

Kiitos Veikko, tuo linkki aukesi.

Mitä tulee Putinin informointiin isäntämaasopimuksesta, olisin ihmeissäni, ellei hän olisi saanut siitä jo tarvitsemansa tiedot omia kanaviaan pitkin tuoreeltaan. Oliko jotakin tarpeen siitä kysyä tai keskustella vielä presidentti Niinistönkin kanssa, senhän tietävät vain asianosaiset. Mutta Venäjä osaa jättää omaan arvoonsa asiat, jolla ei liene sille käytännön merkitystä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Onhan tämä sopimusteksti jos saatu käännetyksi selvälle suomellekin:

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Hannu linkkisi on siihen sopimukseen, johon isäntämaatukisopimus liittyy, vuodelta 1997.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Totta!

Nöyrin anteeksipyyntöni, töppäykseni seurauksena linkitin väärän tekstin kun tosiaan olisi tarvittu isäntämaasopimusta 2014. Sitä nyt sitten ei vain ole virallisesti käännetty suomeksi, pakko uskoa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #33

Hyvä linkki kuitenkin, kun siitä näkyy, ettei ole mikään uusi juttu, vaan perustuu vanhaan.

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Hannu, kiitos paljon hyvästä kommentista Onko nykyinen turvallisuuspolitiikkamme tullut nyt tiensä päähän?- blogikirjoitukseeni!

Niin, sopimuksen tekstikirjaukset ja sopimuksen luomat poliittiset mahdollisuudet ja velvoitteet ovat usein eri asioita.

Totta kai Suomi voi isäntämaasopimuksen kirjausten perusteella estää esimerkiksi Naton esittämät sotilaalliset toimet Suomen alueella, mutta olisiko se käytännössä mahdollista ja ennen kaikkea olisiko se poliittisesti järkevää? Tuskin olisi. Mikä tekstiin on kirjattu, sitä ei aina voida poliittisesti toteuttaa eikä sitä olisi edes järkevää poliittisesti toteuttaa.

Otetaanpa esimerkki:

Jos Venäjällä olisi tarvetta tehdä interventio esim. Baltiaan, läntisiä rivejä hämmentääkseen Venäjä voisi pyytää Suomea pysymään puolueettomana ja konfliktin ulkopuolella. Antaisiko Suomi isäntämaasopimuksen perusteella konfliktitilanteessa Natolle oikeuden käyttää lentokenttiään tai maa- ja merialueitaan sotilasoperaatioon? Isäntämaasopimuksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus kieltää Natolta käyttää Suomen aluetta sotilaallisiin toimiin.

Mikäli Venäjän esittämään pyyntöön suostuttaisiin, Suomi varmistaisi, ettei se missään oloissa keneltäkään Nato-maalta saisi enää sotilasapua, jos kriisin myöhemmässä vaiheessa Venäjällä olisi tarvetta tehdä interventioita myös Suomessa. Suomi olisi toimillaan suututtanut Nato-kumppanit ja ennen kaikkea Baltian maat. Pahimmassa tapauksessa Nato tulkitsisi Suomen kuuluvan Venäjään ja Suomi olisi Naton ja Venäjän välistä sotatoimialuetta. ”Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta” olisi tullut Suomelle tuhoisa kohtalo.

Opetus: konflikti- tai sotatilanteessa voi puolen valita vain kerran eikä mikään maa voi poukkoilla puolelta toiselle oman mielen mukaan. Se johtaa aina huonoon lopputulokseen. Suomella on hieman kokemusta noista asioista toisen maailmansodan ajalta.

Sopimuksia tai tekstiä ei ole syytä lukea ”hauki on kala”-tyyliin, vaan mitä se poliittisesti merkitsee, eli mitä on rivien välissä. Sopimuksen poliittinen linjaus on tärkeintä, ja miten se rajoittaa tai ohjaa toimintaamme.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Mikä Balttian maa ei olisi Lissabonin sopimuksen osapuoli? Suomen omaksuman tulkinnan nojalla taitaa olla velvollisuus auttaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mihin isäntämaasopimus juridisesti velvoittaa ja mikä taas on tilannekohtaisesti poliittisesti järkevää, ne ovat toki toisistaan erillisiä asioita.

Jos keskustellaan sopimusvelvoitteista, niin Natoa kohtaan Suomella ei ole mitään isäntämaasopimuksen nojalla yhteisesti sovitun ylittäviä velvoitteita sen enempää kuin oikeutta Artikla 5:n tuvatakuisiinkaan. Sen sijaan Suomella on selkeä ja sitova velvoite EU-jäsenmaita kohtaan Lissabonin sopimuksessa, kuten Jari Vuorijoki viittaa yllä. Olisi Suomelta juridisesti sopimusrikkomus olla asettumatta Baltian maiden puolelle Venäjän tehdessä niihin intervention.

Isäntämaasopimuksen perusteella Suomella olisi toki juridisesti mahdollisuus kieltää Natoa käyttämästä Suomen aluetta sotilaallisiin toimiin, kuten toteat, mutta kieltäytymällä auttamasta Viroa, Latviaa ja Liettuaa Suomi sekä rikkoisi Lissabonin sopimuksen velvoitteitaan että pilaisi poliittisesti välinsä Nato-maihin käytännössä ja toimisi oman etunsa vastaisesti.

Aivan kuten kirjoitat, pragmaattisessa käytännön tilanteessa Suomi tekisi pahimman mahdollisen poliittisen virheen pitkällä tähtäyksellä valitsemalla Venäjän puolen ja asettumalla Naton maalialueeksi. Tämä "rivien väli" kuitenkin pätee yhtä lailla, olipa isäntämaasopimusta olemassa vai ei.

Tuossa ikävässä Venäjän hyökkäys Baltiaan -skenariossa Suomen harjoittaman turvallisuuspolitiikan epäonnistuminen kärjistyy vaikutuksiltaan: asettumalla Baltian puolustuksen tueksi Suomi samalla liittyy Venäjän vihollisten joukkoon, saamatta kuitenkaan tällöin Natolta Artikla 5:n turvatakuita koska jäsenyys ei kansallemme kelpaa edes hopeatarjottimelta -- ainoastaan kaikkien valtiosopimusten ulkopuolinen vapaaehtoinen tuki Nato-mailta Suomelle on mahdollinen Venäjän meitä vastaan hyökkäämisen tapauksessa.

Se, että Suomi on maalannut itsensä nurkkaan turvallisuuspoliittisten valtiosopimustensa osalta ja on vaarassa jäädä jälleen yksin pahoina päivinä, ei ole Naton eikä isäntämaasopimuksen vika -- se on suomalaisten huonolla harkinnallaan vuosien saatossa valtaan äänestämien poliitikkojen aikaansaannosta.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Voiko eduskuntaa etc moittia. Sehän on kansa pienoiskoossa. :) Ihan oikeasti kaipaisi kunnollista asia argumentteihin perustuvaa turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa keskusteltaisiin sen pohjalta mihin ollaan sitouduttu siitä mihin ollaan sitoutumassa tai mihin kannattaisi sitoutua. Voisi sitten syntyä niitä järkeviä päätöksiä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #38

Jospa sitä asia-argumentteihin perustuvaa turvallisuuspoliittista keskustelua on vihdoinkin luvassa, kunhan SSS-hallituksen tällä vaalikaudella lupaama Nato-selvitys saadaan valmiiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi. Eipä se tule ainakaan yhtään liian aikaisin!

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #39

Toivottavasti! Se on sen yhden S:n hoidettavana, jonka toiminta ei tähän asti ole ollut niin kauhean vakuuttavaa ja jota joku jo kutsui heikoimmaksi lenkiksi.

Toimituksen poiminnat